Yleistä

Vedenhankinta

Osuuskunta Valkeaveden toimialana on rakentaa, ylläpitää ja hoitaa vesihuoltolaitosta sekä tarjota vesihuoltopalveluja pääasiassa jäsenille. Osuuskunta vastaa vesijohtoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta hallituksen määräämään liittämiskohtaan asti.

Osuuskunta Valkeavedellä ei ole omaa vedenhankintaa vaan kaikki vesi ostetaan Kalajokilaaksossa toimivalta, alueen kuntien omistamalta, veden tukkuvesiyhtiö Vesikolmio Oy:ltä. Osuuskunta Valkeavedelle toimitettavan veden Vesikolmio Oy ottaa Kalajoen keskustaajaman, Tyngän, Vasankarin, Rahjankylän, Torvenkylän ja Hiekkasärkkäin kulutukseen Kourinkankaiden pohjavesialueelta viidestä eri pohjavedenottamosta. Rautioon, Typpöön ja Kärkisiin vesi otetaan osin Raution Kaupunginmäen pohjavesialueelta ja osin Sievin Markkulan pohjavesialueelta. Metsäkylään vesi otetaan Sievin Kiiskilän pohjavesialueelta josta se pumpataan Ylivieskan ja Alavieskan kautta Metsäkylään. Himangalle vesi ostetaan pääosin Vesikolmio Oy:ltä

Uusi-Someron pohjavesialueelta ja osin Kannuksen Vesiosuuskunnalta.

Vedenottamoilta vesi pumpataan Kalajoen, Raution ja Himangan pääpumppaamoille. Kalajokilaaksossa pohjavedet ovat lievästi happamia, erittäin pehmeitä, alkaliteetti on alhainen ja niissä on vapaata hiilidioksidia. Tämän takia Vesikolmio Oy alkaloi raakaveden ennen jakeluverkostoon pumppausta. Alkalointi nostaa veden Ph:ta, kovuutta ja alkaliteettia sekä vähentää hiilidioksidia ja veden syövyttävää ominaisuutta. Alkalointi suoritetaan johtamalla raakavesi kalkkikivirouheen läpi ennen alavesisäiliöön ottamista josta se pumpataan UV-desinfiointilaitteen läpi verkostoon.

Kaikki Osuuskunta Valkeaveden jakama vesi on pohjavettä.

Pohjavesi on laadultaan parempaa ja maultaan raikkaampaa kuin pintavesi ja sen laatu säilyy tasaisena vuodenajoista riippumatta. Pohjaveden laatu säilyy hyvänä vain, mikäli pohjaveden päällä oleva suojaava maakerros säilyy puhtaana ja riittävänä. Mikäli havaitset pohjavesialueilla sellaista toimintaa, joka saattaa vaarantaa pohjaveden laatua, pyydämme sinua ottamaan välittömästi yhteyttä kuntasi ympäristönsuojeluviranomaisiin, Vesikolmio Oy:ön tai Osuuskunta Valkeaveteen.

Vedenlaatu ja sen tarkkailu

Veden laadunvalvontatutkimukset Osuuskunta Valkeaveden jakaman veden osalta suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusten 1352/2015 ja 401/2001 mukaisesti.

Alueellinen valvontatutkimusohjelma on laadittu yhteistyössä Kalajokilaakson vesilaitosten ja alueen terveysviranomaisten kanssa. Vesinäytteet otetaan valvontatutkimusohjelman mukaisesti hajautetusti eri puolilta osuuskunnan verkostoa. Osuuskunnan jakama talousvesi on täyttänyt EU:n direktiiviin perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön asettamat vaatimukset.

Osuuskunta Valkeaveden verkostoveden eräitä ominaisuuksia sekä vaadittavia raja-arvoja on esitetty oheisessa taulukossa.

Enim. pitoisuus / raja-arvo
Verkostovesi
Koliformiset bakteerit
< 1
< 1
Kovuusarvo (mmol/l)
ei vaatimusta
0,4 (pehmeä)
pH
6,5 - 9,5
7,5 - 8,2
Rauta (µg/l)
< 200
< 50
Mangaani (µg/l)
< 50
< 10

Talousveden tutkimustodistus hyväksytyn valvontatutkimusohjelman mukaisesti vedenjakelualueittain:

Kalajoki Keskustaajama vedenjakelualue, Hiekkasärkät-Rahja-Vasankari

Himanka Uusi-Somero vedenjakelualue, keskustaajama-Parkas-Himankakylä

Himanka Ainalin vedenjakelualue:

Himanka Saarenpää-Hillilä-Tomujoki vedenjakelualue:

Rautio vedenjakelualue, keskustaajama-Typpö-Kärkinen:

Metsäkylän vedenjakelualue:

Riskiarviointi

Osuuskunta Valkeaveden riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan -periaatteen mukaisella wspssp.fi-ohjelmalla, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset menettelyn sertifioinninmukaisuudesta. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin 29.10.2020.

Riskinarvioinnin perusteella laitoksen riskit ovat hyvin hallinnassa, ja parannuksia edellisessä riskikartoituksessa vuonna 2016 havaittuihin kehittämistarpeisiin on toteutettu. Riskinarvioinnin mukaan kriittisiä riskejä ei havaittu. Riskienhallintatoimenpiteet ovat pääasiassa laitoksen tavanomaisia käyttö- ja huoltotoimenpiteitä sekä sovittujen toimintatapojen mukaan toimimista. Rahjan alavesisäiliön pinnoittamista suunnitellaan sekä harkitaan mm. tekstiviestitiedotusta asiakkaille.

Kaiken kaikkiaan riski veden laadun tai saatavuuden heikentymiselle on vedenoton hajautuksen vuoksi melko matala. Alueen laitoksilla on hyvä varavedenjakelujärjestely.

Pesuaineiden annostus

Olet varmasti huomannut, että tietynlaisella vedellä pestäessä pesuainetta ei tarvita juuri lainkaan, ilmiö johtuu veden kovuusarvosta.

Osuuskunta Valkeaveden jakaman veden kovuusarvo on n. 0,4 mmol/l (n. 2,5 dH) eli vesi on pehmeää.

Pesuainepakkausten kyljessä on usein mainittu pesuaineen annostelumäärä erilaisille veden kovuusarvoille. Koska laitoksemme jakama vesi on suhteellisen pehmeää, hyvän pesutuloksen saavuttamiseksi riittävät jo pienetkin annostelumäärät. Pesuaineiden oikealla annostuksella säästetään myös luontoa, sillä osa hyödyntämättömästä pesuaineesta joutuu jäteveden mukana vesistöön. Myöskään erillisiä veden pehmennysaineita ei tarvita astianpesu- eikä pyykinpesukoneissa laitoksemme toimialueella.

Mahdolliset häiriöt veden laadussa

Pohjavedessä olevat pienetkin rauta- ja mangaanimäärät saostuvat aikaa myöten vesijohtoverkoston seinämiin, josta ne saattavat erilaisten häiriötilanteiden yhteydessä irrota ja kulkeutua myös vedenkuluttajille.

Häiriöt ilmenevät veden ruskeana värinä, jolloin esimerkiksi pestävät vaatteet saattavat värjäytyä, vesi ei tämän johdosta kuitenkaan ole sinällään terveydelle vaarallista. Pyydämmekin asiakkaitamme huomioimaan esim. sähkökatkoksista, vesijohtoverkoston korjauksista yms. aiheutuvat veden toimitushäiriöt, joiden jälkeen joskus jopa vasta vuorokauden tai kahden viiveellä voi esiintyä häiriöitä veden laadussa.

Mikäli veden epäpuhtauksia ilmenee

Mikäli veden epäpuhtauksia ilmenee, pyydämme teitä juoksuttamaan vettä, kunnes mahdolliset epäpuhtaudet ovat hävinneet. Kun käynnistätte vettä käyttäviä kotitalouskoneita häiriötilanteiden jälkeen, pyydämme teitä varmistamaan, että vesijohtovesi on puhdasta (huom. myös lämminvesi) ja että vedenpaine on riittävä. Häiriöiden ilmetessä pyydämme asiakkaitamme ottamaan meihin yhteyttä, jotta voimme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ryhtyä tarpeellisiin toimiin häiriöiden poistamiseksi.

Pahoittelemme kuluttajillemme mahdollisista veden laatuhäiriöistä aiheutuvaa haittaa, ja pyrimme kaikissa tilanteissa toimimaan siten, että häiriöt olisivat mahdollisimman vähäisiä ja lyhytaikaisia. Vesilaitostoiminnan luonteen johdosta häiriöiltä ei kuitenkaan voida aina välttyä. 

Vesijohtovuodot

Kiinteistön sisäisessä verkostossa

Jos epäilette, että veden kulutus kiinteistössänne on noussut ilman syytä, tarkistakaa kiinteistönne sisäinen vesijohtoverkosto. Parhaiten mahdollisen verkostovuodon havaitsee kiinteistön vesimittaria tarkkailemalla. Vesimittarin näyttötaulusta näkee pienimmätkin virtaumat. Tarkista ensin että kaikki vedenottopisteet ovat kiinni, tällöin vesimittarin näytöllä ei mikään osoitin saa pyöriä.

Mikäli osoitin pyörii, on kiinteistössä piilevä verkostovuoto. Yleisin kiinteistön sisäinen vuoto on wc-pytyn vuoto. Täyttösäiliön kuminen pohjaventtiili on kovettunut joka aiheuttaa vesivuodon pyttyyn. Kyseinen vuoto on yleensä n. 1 - 2 dl/min joka aiheuttaa vuositasolla n. 50 - 100 m3:ta vuotovettä ja vesilaskuun n. 150 - 300 €:n lisälaskun! Kotitalouksissa veden vuosikulutus vaihtelee veden käyttötottumusten, ikärakenteen, kodinkoneiden yms. seikoista johtuen suhteellisen paljon. Ominaiskulutus on n. 100 - 150 l/vrk/henk. eli yhden henkilön talouksissa 35 - 55 m3/v, kahden henkilön 50 - 100 m3/v, kolmen henkilön 100 - 160 m3/v ja neljän henkilön 120 - 200 m3/v.

Kiinteistön tonttijohdossa

Onko kiinteistöösi tuleva tonttijohto jo elinkaarensa päässä? Onko vesimittarille tuleva putki 60 - 70-luvulla asennettu rautaputki, joka voi rikkoutuessaan aiheuttaa kiinteistöönne mittavan vesivahingon? Nyt olisi aika saneerata nämä riskialttiit johdot.

Tonttivesijohto runkovesijohdosta tai tontin rajalta alkaen on kiinteistön omistajan omaisuutta, ja näin ollen kiinteistön omistajan vastuulla. Kotivakuutus ei yleensä korvaa vesijohtovuodosta aiheutunutta vesivahinkoa, mikäli kyseisen johdon katsotaan rikkoutuneen vanhuuttaan. Ottakaa yhteyttä Osuuskunta Valkeaveteen, niin sovitaan aika, jolloin poistamme vesivahingon riskin vaihtamalla vanhan rautaputken muoviputkeen. Samassa yhteydessä yleensä tarkistetaan ja tarvittaessa uusitaan myös kiinteistön tontilla oleva kiinteistön tonttijohtosulkija. Kiinteistön omistajalle kustannukset näistä töistä ovat olleet keskimäärin 1 000 - 1 500 €, mikä on vain murto-osa mahdollisen vesivahingon aiheuttamista kustannuksista.

Lisäksi kannattaa muistaa, että teetetyn työn osuudesta saa kotitalousvähennyksen verotuksessa.

Tonttijohdossa tai osuuskunnan jakelu- tai runkovesijohdossa

Jos epäilet vesijohtovuotoa tonttijohdossasi tai osuuskunnan jakelu- tai runkovesijohdossa, pyydämme että ilmoitat siitä mahdollisimman pian vesilaitokselle. Osuuskunta Valkeavesi ostaa kaiken kuluttajille johdettavan veden tukkuvesiyhtiö Vesikolmio Oy:lta, joten jokainen vuotovesikuutio maksaa osuuskunnalle ja sitä kautta veden kuluttajalle.

Todetun vesijohtovuodon ensimmäisenä ilmoittanutta muistamme pienellä kiitoslahjalla.

Osuuskunta Valkeavesi
  • Heinistönkuja 1, 85100 Kalajoki
  • (08) 469 6400 (vaihde)
  • Päivystys työajan ulkopuolella p. 044 565 0675
Verkkopalvelustamme
Copyright © 2023 Osuuskunta Valkeavesi | Powered by Digimarkkinointi Donetti Oy